Uusia kasvoja part 2.

Kun kerta Jarmokin hieman kertoi kesästään niin ajattelin myös itse avautua omastani. Kuten Jarmo jo aikaisemmin kertoi, hän lähti toukokuun aikana maailmalle nauttimaan vesisateesta ja huonoista kitkoista. Itse rupesin pyörittämään Konalaa täyspäiväisesti. Uutta opettelemista riitti ja parisen kertaa jouduin Jarmoakin vaivaamaan halvoilla ulkomaanpuheluilla.

Kesä kului Konalassa hikoillen ja kiroten kun lämpötilat kohosivati huippulukemiin, ulkona boulderointi ja jopa sporttipätkätkin kärsivät kun kitkasta ei ollut tietoakaan. Parina viikonloppuna kävin työstämässä Olhavalla Piru on irti nimistä sporttipätkää, mutta yläosan släbiltä tuli ihan kuusi-nolla turpaan, joten päätin jättää kyseisen reitin ensi vuodelle.

Yrkkäämässä Piru on Irtiä Olhavalla 7c+/8a

Jossain vaiheessa kesää Jarmokin palasi lomaltaan ja tuuraajan saatuani painuin Saksaan messuille. Kolme päivää kului uusia tuotteita hypistellen ja diilejä hieroen. Nyt syksyllä keskuksen kauppaan on siis saapumassa ainakin Arc’teryxin valjaita, E9:n vaatteita, sekä BD:n rautaromua. Samalla reissulla käytiin myös maailman suurimmassa bouldermestassa joka oli juuri avannut ovensa Münchenissä. Saimmekin sieltä myös pari napakkaa ideaa uutta treeniseinää varten joka nousee talven myötä johonkin Konalan nurkista.

Messuilta bongatut uudet La Sportivan tossut, testanneena voin sanoa että on ihan mahtavat

Ja kuten etusivulla lukee olemme tosiaan siirtyneet talviaikoihin ja vaikka allekirjoittanutta ei näy enää niin paljon iltaisin niin se ei tarkoita sitä, että Jarmo minut olisi piilottanut jonnekin vaan kesän istumiset palkittiin aamuvuoroilla joten nyt itselläkin riittää aika kiipeämiseen ja projektointiin.

Sauli ei myöskään ole ainut uusi työntekijä jonka olemme palkanneet kesän loputtua. Kuten moni on varmaan huomannut Konalassa reitit ovat vaihtuneet nyt hyvään tahtiin ja otteita pestään hirveätä tahtia, siitä on kiittäminen Tuomoa, joka opiskelun ohessa käy kerran kaksi viikossa purkamassa ja pesemässä otteita, myös moni uusi reitti on herran käsialaa.

Tuomo tikkaamassa Magic Woodsin klassikoita, kyseessä tällä kertaa Grit De Luxe 7B ©Antti Ahola

Saulin ja Tuomon lisäksi Konala sai myös kolmannen uuden tiimiläisen, nuori herra Gullsten joka vietti kesänsä ympäri Eurooppaa tikaten aloitti myös työnteon Boulderkeskuksessa. Andy löytyy tiskin takaa viikonloppuisin. Miestä ei varmaan tarvi hirveämmin esitellä, mutta laitetaan tähän esittelyä parilla sanalla. Mies tikkaili Sveitsissä kourallisen 8B:n bouldereita ja Ranskassa kiipesi sen verran köyttä että käteen jäi yksi 8C+ ja pari 8C:tä.

Andy tekemässä ensinousua Dark Sakai:n (8B) Magic Woodsissa. ©Clemens Arndt

Joten näiltä kuulumisilta itse aloitan syys/talvikauteni joka tulee olemaan armotonta treenaamista ensi kesän Rocklands-reissua varten.

Ja lopuksi vielä ilmoitusluonteinen asia, että tehkääpä tilaa lokakuun kalenteriinne, Konala Open tullaan pitämään 2.10.

- Sakke

Hädässä ystävä tuta...

Ei vaineskaan.

Ei Mannin Olli oikeasti apua ois tarvinnu. Ajattelin kuitenkin mennä häiritsemään viimeistä iltaa ennen avajaisia. Oman muistini mukaan sekä Pasilan, että Konalan kanssa ennen avajaisia työt on lopetettu joskus 05-07 välillä aamulla. Ajattelin, että tämäkään kerta ei varmaan ole poikkeus, joten päätin uhrata yhden yön unet ja mennä auttamaan varsinkin patjan rakentamisessa ja muisskain juoksevissa hommissa.

Olihan hirvestä ainakin jonkin verran apua. Vein mukanani laatikollisen mankkaa sekä yllärinä punaista tarranauhaa, koska laskeskelin sitä tarvittavan.

Ensi töikseni kasailin punttisaliin painotelineen, penkin, ristikkäistaljan ja aloittelin alataljan nakertamista kunnes päätin, että minua tarvitaan enemmän patjan värkkäämisessä. Auttelin patjan teossa, liimailin samalla lastenseinän patjan kasaan jämävaahtomuovin paloista, koska mitoitukset olivat menneet tarkalle. Hyvä niin, eihän sitä hukkamatskua halutakaan.

Siinä samalla sitten tein kymmenkunta reittiä, kasasin soffapöytiä, asentelin käsipyyhejärjestelmiä, nakertelin mankkalaariin reikiä (siksi ne reiät eivät ole pyöreä vaan aivan minkälaiset sattuu...).

Hommaa riitti helposti aamuviiteen, sitten Mannin kotio nukkumaan ja kympiltä takaisin mestoille. Olli jäi vielä ahertamaan ja hän oli saapunut aamuseiskalta nukkumaan ja sai kuulemma uinua kahteentoista asti kun yritin potkia miestä kympiltä hereille.

Onneksi Bouldertehtaalla olivat enemmän aamuvirkut jo siivoamassa paikkoja. Hoitelin vielä parit johdotukset, kellon asennuksen ja siirsin naisten pukkarista ylimääräisen käsipyyhesysteemin invavessaan.

Viralliset avajaiset alkoivat yhdeltä ja homma oli aika hyvin kuosissa ja homma roudasi :)

Katsoin parhaaksi näytellä reittejä uusille kiipeilijöille ja kun sormista tihkui jo verta, ajattelin kääntää Transporterin kokan kotia kohti.

Mitä kaikkea tästä nettosin? Hyvän mielen ja kiipeilykaverin auttamisen ilon. That's what climbers are for, eiks jeh? :)

Alla vielä muutama kännykameralla otettu kuva eilisen touhuista.

Uusia kasvoja, part 1.

Keväällä pyörittelin yksikseni Konalaa. Tarkoitti siis sitä, että heräilin aamuseiskalta, siivosin, tein juoksevat hommat, taiteilin itseni klo12:00 aukaisemaan Konalaa ja palvelin asiakkaita aina iltaysiin saakka, kunnes laitoin ovet lukkoon ja siirryin koodailemaan tietojärjestelmiä paremmaksi. Yleensä laitoin nukkumaan joskus 01-02 välillä ja aamulla taas sama ralli.

Tämä tarkoitti sitä, että huhtikuun lopussa tuli 1600 tuntia töitä täyteen tammikuun alusta lähtien. Nohevimmat varmaan pystyvät laskemaan tuntimäärästä, että normaalin toimistorotan vuosittaiset työtunnit tulivat täyteen sopivasti tuossa.

Toukokuussa alkoivat kesäaukioloajat ja Sakari McGregor siirtyi Pasilasta pyörittelemään Konalaa kun itse olin latailemassa akkuja (lue hummailemassa) maailman turuilla.

Nyt kun syksy koittaa ja palaamme takaisin normaaleihin aukioloaikoihin, oli aika etsiä kolmas vakkari Konalaan hoitelemaan hommia minun ja ja Saken lisäksi. Saulin kanssa oli ollut puhetta asiasta jo aiemmin, mutta meillä ei ollut antaa mitään tarkkaa päivämäärää milloin työt olisivat alkaneet, joten homma oli aika tyhjän päällä.

Nyt kuitenkin Sauli palasi sopivasti reissuiltaan Suomeen ja meillä oli tarjota töitä elokuun puolivälistä alkaen. Win-win. Saamme sekalaiseen seurakuntaamme uuden ja mukavan taistelijan.

Mitä Saulista voisi sanoa? Kiipeilijänä Sauli on ns. kova luu. Sauli aloitti kiipeilyn -96, silloin kun jengi vielä kiipeili kirjavissa spandexeissa.

Bouldereilla Sauli on tikannut mm. seuraavat: Totoro 8A, Hottentotti 8A, Right Hand of Darkness 8A.

Sauli ei ole mikään uusi tuttavuus köyden terävässäkään päässä. Hän on tikannut köydellä kovinta Suomesta löytyvää settiä - Estrella 8b, Seriffi 8a, Buu Klubben 8a ja Adlon 8a.

Jos bongaat Saulin tiskiltä tai kiipeilyseinien puolelta - rohkeasti vain juttelemaan.

Liian kauan liian hiljaista

Nyt on ollut taas aivan liian kauan viimeisestä päivityksestä. Pahoitteluni ja pahoittelumme.

Lupaan (fingers crossed) parantaa tapojani. Lähiaikoina on tulossa pari päivitystä, joten ainakin kolme päivitystä on "kiveen hakattuna".

Mutta asiaan... Nautin kahden blogin lukemisesta suunnattoman paljon. Toinen on Korosuon Sakun "Haukkari".


Toinen on sitten Alhonsuon Tapsan "Rollomixed".


Pojilla tulee juttua sen verran lupsakkaan tyyliin kirjoitettuna, että lähes joka postauksen aikana tulee huutonaurua ja meinaa limpparit lentää nenän kautta pihalle.

Eli kurkatkaapa tuosta sivun oikeasta laidasta Suomen parasta blogiantia :)